Albert Edelfelt (1854–1905) oli usein nähty vieras Haikon Kartanossa. Hän vietti useita kesiä Kartanon tuntumassa sijaitsevassa ateljeessaan. Kartano huokuu historiaa ja Keltaisen Salongin taideaarteita ihaillessa voi samaistua menneen ajan tunnelmaan. Historialliset huonekalut ja tunnelma auttavat asiaan. Lieneekö Haikon Kartanon Keltainen Salonki saanut nimensä Edelfeltin saman nimisestä akvarellistä vuodelta 1902, johon hän on ikuistanut äitinsä lukemassa lehteä.

Edelfelt oli alkujaan Porvoolainen ja syntyi Kiialan kartanossa vuonna 1854. Hän opiskeli taidetta Suomen taiteilijayhdistyksen piirustuskoulussa ja yliopistolla. 1873–74 hän jatkoi opintojaan Antwerpenissa, Belgiassa ja sen jälkeen Pariisissa.  Hän opiskeli aikalaistensa tavoin Pariisissa École des Beaux-Arts taideakatemiassa ja vietti talvia Pariisin taiteilijayhteisössä.
 
Kesäisin Edelfelt palasi Suomeen ja vietti Haikossa 24 kesää. Hänen äitinsä vuokrasi Haikon Kartanon mailla sijainnen rakennuksen kesänviettopaikakseen vuonna 1879. Edelfelt osti vaimonsa kuoleman jälkeen von Ettereiltä (Haikon silloisilta omistajilta) kesähuvilan vuonna 1879. Hän rakennutti paikalle vuonna 1883 ateljeen, joka on toiminut Albert Edelfelt ateljeemuseona vuodesta 1951.
 
Edelfelt edusti oman aikansa uutta suuntausta, realismia, ja harrasti paljon ulkoilmamaalausta, joista esimerkkeinä Porvoo Linnamäeltä nähtynä (1892) ja Maisema Haikosta (1897). Hän maalasi Haikossa yli 200 tunnetuinta työtään, kuten esimerkiksi Lapsen ruumissaatto, Jumalanpalvelus saaristossa ja Kristus ja Mataleena.
 
Tätä taulua katsottuaan on pakko vilkaista ulos, terassin yli Haikon puistoon, kohti uimarantaa ja Haikonselälle. Puut ovat kasvaneet, mutta kyllä, maiseman tunnistaa yli sadan vuoden takaa.
 
Edelfelt oli suosittu muotokuvamaalari Euroopan hoveissa. Hän pääsi Venäjän keisarihovin suosioon ja tutusti Aleksanteri III:een ja Maria Feodorovnaan henkilökohtaisesti.
 
Edelfelt taltioi myös lapsia ja ihmisiä arkisia askareissaan, mikä ei ollut tuolloin kovin tavallista. Näistä esimerkkeinä Keltaisessa Salongissa tästä esimerkkeinä seuraavat:
 
A. Edelfelt. Kalastava ukko (1896)
 
Maalaus kuvaa aurinkoista syyskesän päivää Haikossa. Etualalla olevassa valkoisessa soutuveneessä istuu onkiva ukko. Taempana vasemmalla on ankkuroitu purjealus ja oikealla havumetsää kasvava ranta. Omistuskirjoitus ”Till min äldsta vän J.J. Serlachius, Albert Edelfelt 1896” [Vanhimmalle ystävälleni J.J. Serlachiukselle, Albert Edelfelt 1896]. Maalaus on taiteilijan lahja oikeusneuvos Johan Julian Serlachiukselle, sen omistaa Albert Edelfeltin säätiö.
 
A. Edelfelt. Ellan (1905)
 
Keltaisen Salongin maalausten joukossa on myös Ellan (1905), jonka arvellaan olevan taiteilijan viimeinen teos vaimostaan, nurmella lepäävästä Ellanista (Ellan de la Chapellesta). 

Keltaiseen Salonkiin voit tutustua 360-asten virtuaalikierroksella kotisivuillamme ja tutustumisen arvoinen Albert Edelfeltin ateljee sijaitsee kävelymatkan päässä Haikon Kartanosta.