Työhyvinvointi on kilpailukeino, jolla luodaan kestävää tuloskehitystä

Työelämän muutokset, taloudellinen taantuma ja kiristynyt tahti työnteossa vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen ovat nousseet keskeisiksi tekijöiksi työoloja kehitettäessä selkeiden terveysriskien torjunnan ohella.

Työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Tutkimuksissaon osoitettu, että hyvin suunnitellut ja toteutetut toimenpiteet jotka tähtäävät työhyvinvoinnin lisääntymiseen, voivat olla taloudellisesti hyvin kannattavia. Saatu hyöty on keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin verrattuna. Työhyvinvointi on kilpailukeino, jolla luodaan kestävää tuloskehitystä.

Työhyvinvointiin kannattaa siis panostaa. Hyvällä johtamisella, palkitsemisella ja työhyvinvoinnin ylläpitämisellä on positiivinen vaikutus työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen sekä sitä kautta myös yrityksen tulokseen. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen vaikuttaa suoraan työntekijöiden motivoitumiseen sekä työpanokseen.

Nykyisin työhyvinvoinnin merkityksestä puhutaan paljon. Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin sijoitetuilla rahoilla on jopa 10–20 kertainen takaisinmaksu. Se syntyy vähentyneistä sairauspoissaolo- ja eläkekustannuksista. Työhyvinvoinnin panostukset näkyvätkin yleensä erilaisten kustannusten vähenemisenä.

 

Työhyvinvoinnin puute näkyy kustannuksina

Työhyvinvoinnin puutteeseen liittyviä kustannuksia ovat:

• sairauspoissaolot
• alentunut työkyky tai työkyvyttömyys
• masennuksesta aiheutuneet kustannukset
• työn tehottomuus
• työntekijöiden suuri vaihtuvuus
• työn heikko laatu

Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii suunnitelmallisuutta, mutta panostaminen siihen kannattaa: hyvinvoiva henkilöstö tekee paremman tuloksen. Onnistumisen eväät löytyvät niin johtamisesta, toimintatavoista, ilmapiiristä ja työstä kuin työntekijästä itsestänsä ja hänen asenteistansa. Työyhteisön hyvinvointi on ihan jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla.

 

Hyvä kunto – perusta kaikella hyvinvoinnille 

Koettu terveys ja fyysinen kunto vaikuttavat oleellisesti myös työhyvinvointiin. Mm. liikunnalla on henkisiä ja sosiaalisia terveysvaikutuksia. Oikeantyyppinen liikunta tuottaa mielihyvää ja auttaa purkamaan paineita. Liikunta toimii myös rentoutumisen ja palautumisen keinona, jotka ovat jaksamisen edellytyksiä. Liikunnalla on yhteys myös stressinsieto-, keskittymis- ja henkiseen kestokykyyn, minäkuvaan, itsetuntoon sekä itseluottamukseen. Nämä tekijät edistävät yksintyöskentelyä sekä sosiaalista vuorovaikutusta työssä.

Liikunta kuuluu keskeisenä osana terveyttä edistävään työhyvinvointitoimintaan.

 

Yhdessä tekeminen parantaa hyvinvointia

Tyhypäivä, tykypäivä, virkistyspäivä vai tiimipäivä? Rakkaalla lapsella on monta nimeä – joka tapauksessa päivän tavoitteena on edistää henkilöstön työhyvinvointia. Yhteishengen kohotus kun on eräs työhyvinvoinnin osa-alue. Jokainen työyhteisö kaipaa silloin tällöin virkistysaktiviteetteja ryhmähengen ja työssäjaksamisen tueksi.

Hyvinvoiva ja virkistynyt työyhteisö jaksaa työskennellä tehokkaammin. Lisäksi virkistyspäivät parantavat yhteishenkeä.

Tyky- ja virkistyspäivä tarjoaa henkilökunnalle mahdollisuuden tutustua toisiinsa entistä paremmin sekä viettää aikaa yhdessä leppoisassa ja yhdenvertaisessa ilmapiirissä. Onnistunut virkistyspäivä antaa mukavia muistoja, kohottaa yhteishenkeä ja parantaa työilmapiiriä. Kohonnut työhyvinvointi auttaa organisaatioa menestymään, sillä hyvinvoiva henkilöstö toimii työyhteisönä tehokkaasti.

Hyvinvoiva henkilöstö on yksinkertaisesti yrityksen tärkein voimavara.

Haikon kuntotestit
Haikon oheisohjelmat

”…meidänhän on toistemme tueksi tultava
kiinnostuttava näkemään mitä työtoveri osaa
ja minäkin 
tehtävä tila 
kunkin tarjota parastaan 
leivottava luottamus osaamiselle, oppimiselle
jokaisen asiantuntemuksen arvostamiselle
varmistettava väylä
eilisen osaajien ja huomisen toivojen
tavata, toinen toistaan tarvita…”

-Irja Askola